Ovi raollaan suureen maailmaan

Juu. Tätä mä olinki aavistellu oman pääni sisällä. Tunteet sammu S:ää kohtaan. Yhtäkkiä vaan. En osannu selittää sille mitään syytä, ei sitä ole. Näin vaan nyt kävi voivoi. Ei mua harmita, vaan S:ää kylläkin. Ei osannu ilmaista tunteitaan vaan sano vaan että “Kyllä mua vähä harmittaa”. Kuiva tyyppi joka puhui paljon vaan itestään, eikä ottanu mua tarpeeks huomioon. Syvällisesti puhuminen oli käytännössä mahdotonta. No, se on ohi nyt.

Ja sitte HEI tää I ei oo mikään kolmas pyörä täs. Ihastuin yhteen (<3) vähä siinä samalla ku mun tunteet tätä toista kohtaan oli laantunu. Vaikka olis voinu olla hetken ihan muuten vaan, niin minkäs sille voi jos tolleen käy ;)  Nyt vaan siis kävi näin ihanasti. Uus ihastus ei ollu mikään syy tän vanhan jutskan lopettamiseks. Ei se olisi kuitenkaa toiminu pidemmän päälle. Mutta sitä mä vaan mietin, et kuinkahan pahasti tää eka suuttuis, jos se kuulis murusta?

Mulla on vaikeuksia suhtautua välillä ku S ottaa yhteyttä vaikka feissarin pikakeskustelus :P en tiiä oikein että miten mun pitäs olla. Mitä mun pitäis vastata ym. Eikö se oo menny sille perille ettei mua kiinnosta. 

I on kiva <3 ihanin <3 enemmän niinku mä kuin S oli. Ei-niin-jäykkis. Muutama juttu on mitä mä siinä ihmettelen mut jätetään ne. Aika yksinkertasia asioita kuitenki mihin varmasti tottuu :) Kiva emotukka ja muutenki! Se puhuuki mulle niiiin ihunasti aina :D ei mikää rakkauskiliseiden käyttelijä, vaan silleen kivasti muuten! En mä osaa selittää.. <3

Mua vaan joskus mietityttää etten oo tarpeeks hyvä sille. I:llä on paaaaljo kavereita ja ne kaikki pukeutuu tosi hienosti ja tosi tyylikkäästi ja silleen. ALEMMUUSKOMPLEXI tulee iiks :S

Ja saat S syyttää ittees siitä jos et mulle sillon joskus maininnu, et luet tätä. Kai mulla nytte omaan blogiini on oikeus kirjottaa ihan mitä tahansa !